Kirjoittanut
Kirkkolain mukaan seurakunnan luottamushenkilön on oltava kristillisestä vakaumuksesta tunnettu. Seurakuntavaalit.fi-sivusto esittelee muut kirkkolain asettamat edellytykset, kuten 18 vuoden ikärajan, konfirmaation ja kirkon jäsenyyden, mutta vaikenee kristillisestä vakaumuksesta.
Kirkkolain 7. luvun 3 §:n mukaan ”Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen.”
Seurakuntavaalikampanjaa tukeva sivusto Seurakuntavaalit.fi ei kuitenkaan mainitse kristillistä vakaumusta vaatimuksena ehdokkaaksi asettumisesta. Sivuston mukaan ”ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka
- täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014
- on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2014
- antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta.”
Liian epämääräinen ilmaus?
Voimassa oleva kirkkolaki on vuodelta 1993. Aikaisemmassa, vuoden 1964 kirkkolaissa, kirkkovaltuuston jäsenen kelpoisuudesta määrättiin, että hänen tulee olla ”jumalaapelkäävä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettu seurakunnan äänivaltainen jäsen.”
Kirkko-oikeuden dosentti, teologian ja oikeustieteen tohtori Pekka Leino kertoo, että sanonnan ”jumalaapelkäävä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettu” poistamisesta tehtiin kirkolliskokouksessa aikanaan ehdotuksia, koska sitä pidettiin sisällöltään epämääräisenä ja sen soveltamista käytäntöön vaikeana.
Kirkolliskokous ei kuitenkaan hyväksynyt muutosehdotusta. Kirkkolain uudistuskomitea perusteli vuonna 1988 asiaa näin: ”Säännös korostaa tarpeellisella tavalla kirkollisten vaalien luonnetta ja niitä edellytyksiä, joita seurakunnallisille luottamushenkilöille on voitava asettaa. Komitea on kuitenkin ilmaissut saman asian sanoilla ’kristillisestä vakaumuksesta tunnettu’.”
– Kirkolliskokouksen hyväksyttyä ehdotuksen on siten lähdetty siitä, että ”sama asia” eli ”jumalaapelkäävä ja kristillisestä harrastuksesta tunnettu” on ilmaistu nyt vuoden 1993 kirkkolaissa sanoilla ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu”, Leino sanoo.
Hän huomauttaa, että Olli Heilimo on todennut kirkkolain kommentaarikirjassaan vuodelta 1967, että ”tällainen laadullinen pätevyysvaatimus on tarpeellinen, koska kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan hengellistä elämää. Lisäksi kirkkoneuvoston on oltava esikuvallinen seurakunnalle kristillisessä siveydenhoidossa.”
– Tuskin kuitenkaan listalle ehdotettu henkilö olisi jätetty hyväksymättä ehdokkaaksi siitä syystä, että hän ei olisi ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu”. Miten kristillinen vakaumus tunnistetaan kirkossamme? Onko sillä yhtymäkohtaa Suomen ev.lut. kirkon tunnustuskirjoihin? Pekka Leino kysyy.
Edellisten seurakuntavaalien alla 2010 uutisoitiin Oulussa ehdokkaaksi asettuneesta ateistista, jonka mottona oli toimia ateistien, agnostikkojen, pakanoiden ja kerettiläisten äänenä seurakunnassa.
LISÄYS (klo 15.55):
MIKSI SEURAKUNTAVAALIT.FI EI PUHU ”KRISTILLISESTÄ VAKAUMUKSESTA”?
Seurakuntalainen tavoitti Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppäsen, joka kommentoi, miksi Seurakuntavaalit.fi-sivustolla ei kerrota, että kirkkolaki edellyttää myös kristillistä vakaumusta.
– Päädyimme kirjoittamaan näin, koska halusimme laskea rimaa matalammaksi niille, jotka miettivät, rohkenevatko he lähteä mukaan ehdokkaaksi. Todellisuus on kuitenkin ollut, että 80 prosenttia kirkon jäsenistä ei äänestä seurakuntavaaleissa, Mari Leppänen selvittää.
Hänen mukaansa sivustolla haluttiin välttää lakitekstiä ja pyrittiin tekemään mahdollisimman kevyet sivut.
– Mitä sitten tavalliselle ihmiselle tarkoittaa olla ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu”? Pitäähän heidän kuitenkin olla kastettuja ja konfirmoituja kirkon jäseniä. On vaikeaa alkaa mittaamaan ihmisen kristillistä vakaumusta. Ajattelimme, että kun ihminen aikoo seurakuntavaaleihin, hänen pitäisi hahmottaa, mihin hän on tulossa, Leppänen sanoo.
Lue myös:
Seurakuntavaalit.fi-sivusto vaikenee Jeesuksesta ja Raamatusta
Seurakuntavaaleissa ratkaistaan kenen näköinen kirkko on
Aiheeseen liittyvää
